Juhannusaaton vedellessä viimeisiään, vaikkei aurinko näin yöttömän yön aikaan kokonaan laskisikaan, lähtivät Teresa ja Oiva, sekä Tuulia ja Onni viemään lapsosiaan nukkumaan. Keskenään juttelivat pariskunnat tapahtumarikkaasta päivästä, ja koko viikosta kaikkiaan. Lasten jo nukkuessa sikeästi päättivät myös vanhemmat jäädä nukkumaan, toki ensin teki hieman taikojaan Juhannus myös heille... Kotvasen kuluttua palasivat kokonsytytyksestä myös Synnove ja Harald. Vankkureihin vilkaistessaan Synnove kuitenkin hämmästyi: Molempien vankkureiden "lasti" oli täydessä unessa. Ottilia oli hieman aiemmin häätänyt Luigin telttaansa ja hakenut omat lapsensa vankkureihinsa, nukahtaen itsekin samoin tein. Synnoven katraasta hän oli käskenyt vanhimpien lasten, Islan ja Nuutin katsoa, että kaikki nukahtaisivat. Vaan eipä siinä "lastenvahtien" tarvinnut kuin peittoa päälle laittaa, niin hiljainen tuhina kuului joka tyynyltä, sen verran oli pitkä matka ja touhukas ilta kaikkia väsyttänyt. Niin kömpi Synnovekin vankkureihinsa, häätäen Haraldin hakemaan petivaatteita viikinkilaivasta, ja petaamaan itselleen ja pojilleen pedit ravintolarakennukseen. "Et kyllä aamusella ole pelästyttämässä pienimpiä minun vieressäni", naurahti Synnove ja moiskautti suukon Haraldin tuuheaan partaan.

Orvokki ja Arivederci olivat keränneet loput ruokatarvikkeet kellariin ja kasanneet tiskit pastakotaan. Haraldia he auttoivat laittelemaan petejä ravintolarakennukseen loppuja booleja hörppivien poikien hoilaillessa vielä rannassa. Orvokki kömpikin sitten lopen uupuneena Yrjön viereen telttaan, mutta kun pariskunta katseli pienen Milli-tyttösen tuhinaa, päätti Juhannusyö tehdä taikojaan heillekin.. Arivederci taas oli hieman huolissaan Iisakista, mihin ihmeeseen tuore aviopuoliso oli joutunut? Olihan Iisakki sentään jo 73-vuotias, vaikkakin hyväkuntoinen ikäisekseen. Onneksi Teresa ja Oiva lapsineen olivat tuvassa, mikäli Taiga sattuisi heräämään. Jonkin aikaa tonttia kierreltyään löysi Arivederci kuitenkin rakkaan siippansa. Iisakki oli nukahtanut saunalaavun ylälauteelle, olihan takana kovinkin työntäyteinen viikko, tapahtumia täynnään oleva Juhannusaatto, sekä muutama kuksallinen boolia ja pari snapsia "Haraldin Huikkaa"... Pienen herättelyn jälkeen lähtivät Arivederci ja Iisakki nukkumaan aviovuoteeseensa, ja vielä riitti Juhannusyöllä taikoja tuoreelle avioparillekin...

Kellon käydessä jo puolen yhtä Juhannuspäivän puolella, olivat Haraldin kovasti humaltuneet pojat turhautuneita: "Nukkumaanko tästä pitäisi?", lausahtivat kuin yhdestä suusta Igor, Ivan, Edgar, Einar, Helmut ja Hugo. "Viedään Attila nukkumaan sänkyyn. Johan tuo on uinunut hyvän tovin muutenkin", sanoi Einar. "Juu, ja tutustutaan sitten hieman ympäristöön, nukkuvatko täällä tosiaan aivan kaikki?", lisäsi Ivan. Niin raahattiin Attila ravintolarakennukseen kuorsaavan Haraldin viereen, ja veljekset lähtivät kiertelemään metsää. Puolen tuntia kuljettuaan, löysivätkin veljekset kelohonkaisen eräkämpän, johon oli majoittunut puolen tusinaa saksalaisneitosta. Neitokaiset olivat jo miltei unten mailla, sillä kaikki radion patterit oli loppuun kulutettu, kaikki osatut laulut laulettu, ja nuotiokin tuntui hiipuvan... Siksipä hämmästynyt mutta hilpeä oli vastaanotto molemmin puolin, kun neitokaisten vilkaistessa ikkunasta pihalta kuuluvien miesäänien alkuperää, olikin sinne saapunut komea katras urhoja tyttärien Juhannusyötä sulostuttamaan. Ja vaikkei poikien kielitaitoon saksan kieli kuulunutkaan, eivätkä tyttäremme taitaneet ainuttakaan suomen sanaa, pärjättiin hyvin niin englannin- kuin elekielelläkin...